Miksi lapset valehtelevat

Kaikki vanhemmat haaveilevat lastensa kasvamisestaхорошими, честными людьми. Но все в большей или меньшей мере сталкиваются с проблемой детской лжи. Осознав, что их ребёнок говорит неправду, родители часто впадают в отчаяние и начинают искать ответы на вопросы – что делать, если ребёнок врет? И почему вообще в нормальной, вполне благополучной семье ребенок начал врать? Где он этому научился и кто его этому научил? Может, это друзья у него такие плохие? А где искать виноватых, если врёт, например, совсем ещё маленький ребенок, который в силу своего возраста не гуляет без мамы? Можно ли бороться с детской ложью, а если можно, то как? Конечно, неприятно осознавать, что в воспитании вашего ребенка что-то пошло не так. Но для начала давайте попробуем определить, что такое детская ложь. Известный американский психолог Пол Экман дал такое определение: ложь – это намеренное решение ввести в заблуждение того, кому адресована информация, без предупреждения о своём намерении сделать это. Если ваш ребенок ещё совсем небольшой, то вряд ли он намеренно решил искажать информацию, чтобы ввести вас в заблуждение. Он фантазирует, и сам верит своим фантазиям. Его фантазии – не более чем правдивый вымысел. Они изнутри сказочным сиянием подсвечивают его мысли, ведь вся его жизнь представляется ему сказкой. Он вполне искренне может заявить вам, что вчера к нему в гости живой тигрёнок приходил. Такая фантазия для детей естественна, ведь верит же он в волшебных фей или в Деда Мороза. К примеру, вспомните рассказ «Фантазёры» детского писателя Николая Носова. Герои рассказа – двое мальчишек, которые рассказывают друг другу о своих приключениях. Море-де они запросто переплыть могут, и летать умели раньше, сейчас вот только разучились. Один из них вообще на Луну летал – вовсе это не трудно! А второму, когда он океан переплывал, акула голову откусила, так он без головы до берега доплыл и домой пошёл. А голова у него потом новая выросла… Если вся ложь вашего ребёнка сводится к сочинению похожих историй, то волноваться вам совершенно не из-за чего. Это никакого отношения к вранью совершенно не имеет. У вашего ребенка очень богатое воображение, только и всего. Возможно, у него есть творческие способности, а их надо поощрять и развивать. Прежде чем прибегнуть к настоящей детской лжи, когда неправда говорится уже преднамеренно, случается, что ребенок врет, ещё не понимая этого. Примерно до четырёх лет малышам ложь ещё совершенно не нужна. В ней просто нет необходимости. Он просто делает всё то, что ему хочется, и он считает всё это правильным. Он ещё просто не осознаёт нравственную сторону понятий лжи и правды. В разумении малыша все думают так же, как и он. Маленькие дети просто не умеют смотреть на все события глазами взрослого человека. Кроме того, у них ещё совершенно не развита так называемая «внутренняя речь». Они ещё не умеют мысленно проговаривать, предварительно осмысливая, свой монолог. Поэтому и говорят сразу, не задумываясь, всё, что приходит в голову. Можно сказать, что до трёх-четырёх лет дети просто вообще не умеют лгать. После четырёх лет, с развитием внутренней речи, у ребенка появляется умение прикинуть в уме, что стоит говорить, а что – нет. А ещё после четырёх лет ребенок начинает задумываться над вопросами – за что сегодня на него сердились взрослые? можно ли было избежать наказания? а за что его сегодня похвалили? что сделать для того, чтобы его опять поощрили? Задумавшись над тем, как сделать свою жизнь более удобной, чтобы избежать «ухабов», он вдруг понимает, что есть хороший выход – сказать неправду. И тогда психология детской лжи меняется. Теперь ребенок начинает лгать осознанно, так как ложь теперь служит ему средством, с помощью которого он облегчает себе жизнь. Особенно тогда, когда от родителей он постоянно слышит запреты. Ложь становится для ребенка привычкой, его защитой. И только от взрослых зависит, чтобы пресечь эту привычку в зародыше. Для того чтобы разобраться, что сделать, если ребёнок врет, надо прежде всего понять, почему он это делает. Какую выгоду для себя он извлекает, когда врет? Какая причина заставляет его врать? Он лжет, защищаясь, или же он так нападает на вас? Может, его ложь – это стереотип поведения, то, что он постоянно видит в окружающей его действительности?

Lapsuuden syyt

Lapsen valhe on hänen lähettämänsä signaalivanhemmillesi. Loppujen lopuksi hän ei valehtele, jos kaikki on hyvin hänen elämässään. On erittäin tärkeää ymmärtää, mikä erityinen tarve piilee hänen valheidensa takana. Kun ymmärrät tämän, voit ymmärtää lasten valheiden syyt. Loppujen lopuksi lapsi ei valehtele, koska hän ei rakasta vanhempiaan tai ei kunnioita heitä. Eikä siksi, että hänen moraaliset arvonsa ovat heikkoja. On monia erilaisia ulkoisia syitä, jotka pakottavat lapsen valehtelemaan. Myös lapsen valheilla on erilaisia muotoja. Yritetään ymmärtää, mitä valheet ovat ja miten ne voidaan selittää. Tätä varten tarvitsemme eräänlaista lasten valheiden diagnostiikkaa - loppujen lopuksi vain tietämällä diagnoosin voimme hoitaa sairautta.

Valehtelu on fantasiaa, makaava on peli. Olemme jo puhuneet siitä. Tätä ei voida kutsua valheeksi. Lapset vain huvittavat itseään antaen heidän mielikuvitustaan.
Valehtelu on manipulaatiota. Tämä on valhe, johon lapsi turvautuu itseään kohtaan. On vaikeaa erottaa se valhepeleistä. Ensi silmäyksellä näyttää siltä, ettei ole mitään eroa. Lapsi kirjoittaa myös itsestään tarinoita ja osoittaa itselleen poikkeukselliset kyvyt. Mutta valhe - peli on täysin kiinnostunut, kuten mikä tahansa peli. Ja sen tarkoitus on pelin itsensä. Mutta kun lapsi kertoo valheen voidakseen sanoa itsensä, hän pyrkii täysin erilaiseen tavoitteeseen: hän haluaa yllättää, ihailla, haluaa kiinnittää huomionsa itseensä. Eli hän haluaa manipuloida muiden tunteita omasta hyvästä. Täällä kurssilla voi mennä ja ylpeä tarinoita vanhempien runsaudesta, sukulaisuudesta kuuluisuuden kanssa tai päinvastoin, tarinoita siitä, kuinka hänet epäoikeudenmukaisesti loukkaantui, miten kukaan ei pidä hänestä jne. Tärkeintä on tulla huomion keskipisteeksi vielä vähän aikaa.
Valehtelee pelosta. Tämä on yleisimpiä valheita. Lapsi valehtelee, koska hän pelkää, että häntä rangaistaan tai vähennetään. Häpeys on yksi tuskallisimmista kokemuksista, ja lapselle kivuton kokemuksen syy voi olla jopa sellainen, että aikuisten silmissä voi tuntua vähäiseltä. Lisäksi lapsi saattaa valehdella pelkäämisestä, pettymyksestä tai ehkä pelätä hylkäämistä, ilman vanhempien rakkautta. Joka tapauksessa, jos lapsen syy on pelko, vanhempien ja lapsen keskinäinen ymmärrys on ristiriidassa. On erittäin tärkeää ymmärtää: missä, milloin luottamus ja turvallisuus häviää suhteessa? Eikö tapahtunut, että rangaistukset ja rajoitukset ovat kohtuuttomia syyllisyydelle ja lapsi tuomitaan, missä hän odottaa tukea? Ja on mahdollista, että lapsi tarvitsee luottamusta siihen, että hänen ongelmansa eivät ole välinpitämättömiä muille.
"Sekä meidän että sinun." Tällaisia valheita esiintyy useimmiten perheissä, joissa sukulaiset ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Esimerkiksi, kun äitini ja isoäiti otti vastalauseita. Isoäiti sanoi, että hänen tyttärensä oli väärin lapsen kasvattamiseen, huono talous johtaa, voi aio viettää ... Ja hänen tyttärensä sanoi - äitini ei pidetä mielipiteitäni koulutukseen, liian hemmoteltu pojanpoika, koko ajan häiritsee elämässäni. Ajattele nyt, mitä lapsi on? Loppujen lopuksi hän kommunikoi jatkuvasti isoäitinsä ja äitinsä kanssa. Ja hän rakastaa heitä yhtä. Samalla hän ymmärtää hyvin, että isoäiti ja äiti ovat tyytymättömiä toistensa kanssa. Mutta hänelle on erittäin tärkeää rakastaa. Mitä hänelle on jäljellä? Kun isoäiti on tukenut hänen äitinsä ja äitini suhtautumista hänen mielipiteisiinsä kaikesta, mitä hän kertoo isoäidistä.
Aikuisten jäljitelmä. Aikuiset ovat usein lapsia, eivätkä he huomaa, että lapset tarkkaavat niitä tarkasti. Ja sattuu myös, että aikuiset itse pyytävät lapsia valehtelemaan. Ja jos tänään lapsi pyynnöstäsi puhuu joku puhelimessa, että et ole kotona, kun se on kotona ja olet, älä ihmettele, että hän huomenna kertoa totuus ja sinä. Loppujen lopuksi lapsi alkaa valehdella, koska hän jäljittelee sinua, kun valhe on vain viestinnän osa.
"Pyhä valhe on valhe pelastukselle". Voiko lapsi valehdella auttaa jotakuta ja joskus jopa pelastaa? Missä ikässä hän voi tehdä sen? Älä edes epäile - ehkä melko varhaisessa iässä. Muistat vain lasten esityksiä tai esityksiä lasten teatterissa. Loppujen lopuksi jopa nelivuotiaat katsojat ystävällisesti huutavat harmaaseen susiin, että pupu juoksi oikealle, kun taas eared-yksi laittoi vasemmalle. Joten "valehdella pelastamiseksi" on hyvin alhainen ikäraja, jonka todistavat lasten valheiden psykologiasta tutkijat.
Valehtelee kostoa. Sattuu, että lapsi on jatkuvasti ristiriidassa vanhempiensa kanssa. Hänestä tuntuu, että hänen vanhempansa kokonaan lopettivat rakastan häntä, ja ehkä he eivät edes pitäneet häntä edes. Joten hän kostuttaa heidät rakkauden puutteesta valheiden avulla.
Valheen syy voi olla se, että lapsinäyttää siltä, että vanhemmat ovat lakanneet rakastamaan häntä. Epäonnistunut tunne, hän epätoivoisesti yrittää houkutella huomiota millään tavalla. Vaikka lopulta vanhemmat vihastuisivat ja jopa rankaisisivat häntä, hän on edelleen iloinen siitä, että he kiinnittivät huomiota häneen. Ja etsii edelleen huomiota samalla tavalla. Jotta hänen itsetuntoaan parannettaisiin hieman ja erottuvat hieman kesken, hän taas turvautuu valheisiin.
Unmotivated lie. "Lasten valheiden diagnoosin tekeminen" minun on sanottava, että tämä on kaikkein toivoton tapaus. Lapsi lepää kuin tiedostamatta ja jatkuvasti hengittäen. Hänelle on vain tapana, arkipäivää. Lapsi valehtelee jatkuvasti, ei ajattelemalla petoksen seurauksia. Yleensä seuraukset eivät edes häiritse häntä. Jopa kun hän on toistuvasti tuomittu valheista, hän jatkaa edelleen. Tällaisen lapsen käyttäytymistä ei periaatteessa voida soveltaa korjaamiseen. Syy tällaiseen valheeseen on ilmeisesti genetiikan alalla, mutta loppujen lopuksi useilla perheillä on yksi perhe, ja vanhemmat valehtelijat ja lapset pääsevät yleensä valehtelemaan.

Kun lapsi kasvaa, vanhemmat aloittavatnäyttää siltä, että nyt voimme luottaa hänen tunnollisuuteensa. Loppujen lopuksi lapsuuden fantasiat ja pelot ovat jo ohi! Mutta murrosiässä ilmestyy uusia syitä valehtelemiseen. Joten miksi lapset makaavat 14-vuotiaana vähintään 4-vuotiaana? Valehtelu teini-iässä. Kun lapsi kasvaa, hän tarvitsee suurempaa itsenäisyyttä aikuisista. Lapsi alkaa luoda tilaa, johon kaikki eivät pääse ja jossa vain hän voi olla pomo. Aluksi, lapsuudessa, se on intohimoa leikkiä ”salaisuuksilla”, ja teini-iässä ilmaantuu todellisia salaisuuksia, joihin teini voi luottaa vain valitulle ihmispiirille. Joskus halu olla riippumaton saa teini-ikäiset kertomaan täysin merkityksettömiä valheita. Joten hän saattaa sanoa, että hän oli koulutuksessa, vaikka hän itse asiassa oli kirjastossa. Ja tämä siitä huolimatta, että vanhemmat eivät moiti kirjastosta tai koulutuksesta. Se on vain, että teini käy läpi oman yksityisen, henkilökohtaisen elämänsä muodostamisprosessia. Tämä on vain merkki kasvamisesta, eikä vanhempien pitäisi olla järkyttynyt ilman syytä. Halu paeta hallinnasta on tärkein syy teini-ikäisten valehtelemiseen. Se on eräänlainen kapina sitä vastaan, että yrität vaatia yksityiskohtaista raporttia kasvavalta lapselta – missä hän oli, kenen kanssa, mitä hän teki? Jos todella teet tämän, ei ole yllättävää, että olet alkanut saada teini-ikäistä kiinni valheista, vaikka hän ei ole koskaan valehdellut sinulle. Valkoisia valheita käytetään varsin usein myös murrosiässä. Koska ystävyys on tässä iässä erityisen tärkeä, valehteleminen ystävien pelastamiseksi vaikeina hetkinä on teini-ikäisen mielestä jalo teko. Hän uskoo vilpittömästi, ettei hän tee mitään väärää käyttämällä valheita missä tahansa muodossa pelastaakseen ikätoverinsa – vaikenemista, ilmeisen kieltämistä ja muuta vastaavaa. Toinen syy, miksi lapset, jopa 14-vuotiaana, valehtelevat kuin pienet lapset, on jälleen huomion herättäminen itseensä. Näin tapahtuu tapauksissa, joissa teini ei ole varma, että hänen vanhempansa rakastavat häntä edelleen tai että hän ei ole kiinnostava ikätovereilleen. Ehkä lapsi uskoo, että valehtelemalla hän voi ylittää rajan itsensä ja ihmisten välillä, joiden mielipidettä hänestä hän arvostaa. Ja samaan aikaan hän ei ymmärrä, että hän voisi lopulta menettää heidän luottamuksensa. Vanhempien tulee varoittaa lastaan tästä. Ja heidän on myös mietittävä, tunteeko heidän lapsensa puutteelliseksi? Kiinnittääkö hänen perheensä häneen tarpeeksi huomiota? Voimmeko sanoa varmasti, että lapsi kokee olevansa paitsi rakastettu, myös arvostettu ja että hänen mielipiteensä otetaan huomioon?

Merkit, että lapsi valehtelee

Jos lapsesi valehtelee jatkuvasti, voit helposti määrittää tämän joidenkin hyvin ilmeisten merkkien perusteella. Sinun tulee olla varovainen, jos lapsesi puhuu kanssasi seuraavasti:

yrittää katsoa pois, ei katso silmiisi;
kun jotain sanoo, yhtäkkiä laittaa kätensä suuhunsa. Toddlers tekevät tämän eleestään selvemmin, vanhemmilla lapsilla, ele muuttuu vähemmän ilmaisevaksi, vaikka se on havaittavissa;
lapsi usein yskää keskustelun aikana;
koskettaa nenää, ei ymmärrä sitä;
hankaa silmää, leukaa tai temppeliä;
koskettaa kaulaa tai vetää kauluksen;
Ottaa korvalehden.

Jos lapsi pitää kiinni puhuessaan kanssasikädet taskuissaan, niin hän todennäköisesti haluaa salata sinulta jotain. Nämä ovat tietysti vain joitakin merkkejä. Tarkat vanhemmat huomaavat lastensa käyttäytymisen muutoksen. Ja jos lapsi valehtelee, mitä hänen kanssaan tehdään, on päätettävä ilman kiirettä ja tunteisiin luottamatta. Loppujen lopuksi, jos lapsi valehtelee, se tarkoittaa, että suhteessasi on ollut luottamuskriisi. Ja tämä on myös sinun syytäsi. Siksi lapsen rankaiseminen valehtelusta on tietysti hyvin yksinkertaista, mutta epäreilua. Olet vanhempi ja kokeneempi, ja sinun on päätettävä, kuinka selviät kriisistä. Keskustele lapsesi kanssa tasa-arvoisena, ystävällisesti, yritä olla arvostelematta häntä, älä yleistä kaikkia hänen väärintekojaan - puhu vain tietystä tapauksesta. Ja jos et ole täysin menettänyt hänen luottamustaan, lapsi menee tällaiseen keskusteluun kanssasi.

Kuinka ostit lapsi valehtelemaan

Olet siis huomannut, että lapsesi valehtelee, muttaчто делать с этим – вы не знаете? Когда ребенок врет вам, то тем самым питается сигнализировать, что в его мире не всё в порядке. Очень часто ложь ребенка позволяет внимательным и мудрым родителям понять, что творится в душе ребенка, что его мучает, вызывает беспокойство и даже страх. В таких ситуациях ложь для ребенка – как бальзам для душевных ран. Поэтому не стоит торопиться с наказаниями и проявлять свою суровость, негодуя и раздражённо «выпуская пары». Необходимо попытаться понять, что именно заставляет вашего ребенка врать и постараться помочь ему. Нет простого рецепта, как отучить ребенка врать. В каждой ситуации – свои способы решения проблемы. И если уж мы упомянули о наказаниях, то с них мы и начнём. Попробуйте проанализировать, не слишком ли у вас завышенные требования к ребенку? Возможно, они не соответствуют его возможностям. Не прибегаете ли вы к постоянным поучениям, нотациям? Возможно, ребенок постоянно находится под гнётом страха – страха унижения, страха наказания? Не является ли ложь просто защитой, щитом от этого страха? В таком случае вам необходимо пересмотреть свои методы воздействия на ребенка. Например, ваш ребенок принёс из школы плохую оценку. Разве двойка исчезнет от того, что вы накажете своего отпрыска? Нет, конечно. Но вот после наказания исчезнет доверие между вами и вашим ребенком. Как же поступить? Наказывать не стоит, так как наказание только подтвердит опасение ребенка, и он будет лгать и дальше, рассуждая: сейчас не повезло и меня поймали, а в следующий раз пронесёт и мне ничего не будет! Гораздо правильнее будет поддержать у ребенка правильную схему поведения: сделать вместе с ним работу над ошибками, помочь разобраться в непонятной для него теме, похвалить его за старания, порадоваться вместе с ним исправленной в дальнейшем оценке. И поддержать его, если он в следующий раз скажет правду о полученной плохой оценке. Никогда не пытайтесь делать из своего ребенка источником одних лишь только положительных эмоций. Ребенок тоже имеет право на отрицательные эмоции. Если он не будет разряжаться с их помощью, то не сможет предупреждать стресс, освобождаясь от духовных «шлаков». Поэтому с пониманием отнеситесь к возможным проявлениям плохого настроения, давая ребенку право на разные эмоции, и тогда он не станет одурманивать вас привычной ложью. Как поступить, если ваш ребенок ещё маленький, но уже начал врать из-за того, что сделал что-то не так и теперь боится, что, если родители узнают правду, то они перестанут его любить? Если вы видите, что ребенок соврал, то сядьте рядом с ребенком так, что бы вы стали как бы одного роста с ним и ваши глаза были на уровне глаз ребенка, и спокойно скажите ему, что вы просите сказать правду и наказывать его за неё вы не будете. Обязательно подчеркните, что вы его любите и доверяете ему. И сдержите своё слово – не ругайте малыша, что бы он вам не рассказал, а помогите ему разобраться в сложившейся ситуации, поддержите его, научите, как поступить правильно. Тогда ваш ребенок будет и дальше доверять вам, и у него отпадёт необходимость во лжи. Если ребенок уже постарше и уже научился извлекать выгоду из своей лжи, то необходимо очень чётко объяснить лгуну, что он будет наказан прежде всего именно за ложь, а не за свой проступок. Покажите ему, что он подорвал ваше доверие к нему. Скажите, например, так: «Как же ты смог мне соврать? Ведь я же всегда тебе верила! Сегодня я запрещаю тебе идти гулять (или смотреть телевизор, играть на компьютере…) за то, что ты оказался вруном!» Если врет подросток, а причиной его лжи стала попытка привлечения внимания, то постарайтесь больше времени уделять делам своего ребенка, его интересам, мечтам. Интересуйтесь его успехами, хвалите его и восхищайтесь. Расспрашивайте его обо всём, что происходит в школе, о его друзьях. В сою очередь рассказывайте ему о том, как прошёл ваш день, о своей работе. Если причиной лжи стала попытка выйти из-под вашего контроля, то лучше всего будет привлекать подростка к обсуждению и решению домашних проблем, чтобы ребёнок видел, что его мнением интересуются и считаются с ним. Не забывайте как можно чаще говорить вашему взрослеющему ребёнку, что вы по-прежнему сильно любите его. Если он будет знать об этом, то ему будет трудно соврать вам. Помните, что ребенок честен со своими родителями, если:

eivät pelkää vihaa, eivät pelkää heitä hylkäämään;
varma - tapahtuipa mitä tahansa, aikuiset eivät nöyryytä häntä;
tietää, että häntä tuetaan vaikeassa tilanteessa, neuvontaa autetaan;
tietää, että kiistellyssä tilanteessa otat hänen puolellaan;
uskoo tietävän, että jos hänet rangaistaan, rangaistus on oikeudenmukainen ja kohtuullinen;
vanhempien ja lasten välillä on luottamusta.

Lapsemme ovat itsemme toistoa.Etkä koskaan saa unohtaa, että kuinka rehellinen ja vilpitön olet ja kuinka luottavainen suhde sinun ja lastesi välillä on, määrää sen, kuinka totuudenmukainen lapsesi on kanssasi. Jos muistat tämän, sinun ei koskaan tarvitse pohtia, kuinka vieroittaa lapsesi valehtelusta. Suosittelemme lukemaan: